Päivi Kiili-Laakko

+358 50 410 7741

info(at)paivikiili.fi

© 2017  Päivi Kiili-Laakko. 

Miksi Malmin lentokenttä pitää säilyttää?

 

Ilmailullinen  näkökulma

 

Yksityisen liikeilmailun lisääntyessä on Helsinki-Malmin lentopaikalla olennainen merkitys Suomen saavutettavuudelle. Osana Suomen ilmailuinfrastruktuuria sillä on korvaamaton rooli ainoana yleisilmailuliikenteelle soveltuvana yhteytenä pääkaupungin ja muun Suomen välillä.

 

Globaalisti rajussa kasvussa ja kehitysvaiheessa oleva miehittämätön ilmailu tarvitsee samaa infrastruktuuria ja ilmailuosaamista kuin perinteinenkin ilmailu. Euroopan komissio on nostanut miehittämättömän ilmailun keskeisten tavoitteiden joukkoon ilmailustrategiassaan.

 

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta totesi 10.3.2016 EU:n ilmailustrategiaa koskevassa lausunnossaan suurelle valiokunnalle: "Maakuntakenttien toimintamahdollisuuksia tulee myös kehittää strategian yhteydessä erityisesti mielessä pitäen myös suorat ulkomaanlennot ja jopa kaukolennot sekä lähempänä keskustaa olevien pienien lentokenttien, kuten Malmin ja Bromman, toimintamahdollisuudet."

 

Lentopaikka on ollut vuosia rakennus- ja toimenpidekiellossa. Tämä on aiheuttanut ilmailualan yrityksille haittaa epävarmuutena ja estänyt investointien tekemisen.

 

Vuonna 2015 kaikista Finavian tilastoimista Suomen yleisilmailun operaatioista tapahtui 48% Helsinki-Malmin lentopaikalla. Kaikista Finavian tilastoimista Suomen ilmailun operaatioista tapahtui Helsinki-Malmin lentopaikalla 16,5% eli noin yksi kuudesosa. Helsinki-Malmin lentopaikka on Suomen toiseksi vilkkaimmin liikennöity kenttä Helsinki-Vantaan jälkeen ja kesäaikaan usein Suomen vilkkain. Vuonna 2015 Helsinki-Malmin lentopaikalla oli 705 kansainvälistä operaatiota.

 

Trafin lentotuntilastojen mukaan lisääntyi helikopterien ansiolentotoiminta koko maassa vuonna 2015 19,5% ja helikopterien yksityislentotoiminta 141,5%. Helsinki-Malmin lentopaikka on Suomen tärkein siviilikäytössä oleva helikopterikenttä.

 

Helsinki-Malmin lentopaikka ja siellä aktiivisesti toimivat ilmailijat ja kentälle sijoitetut koneet ovat tärkeä resurssi poikkeusoloissa. Kentän pitäminen ilmailukäytössä tukee valmiuslain 12 § (varautumisvelvollisuus) noudattamista.

 
Kulttuurihistoriallinen näkökulma

 

Museoviraston laatiessa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen RKY-inventointia vuonna 2009. Museovirasto merkitsi koko Helsinki-Malmin lentopaikan alueen, kiitoteineen ja niitä ympäröivine alueineen, valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

 

Suomi on sitoutunut noudattamaan 1.2.1992 kansallisesti voimaan tullutta sopimusta (SopS 10/1992, säädösviite 37/1992) ja ryhtymään lakisääteisiin toimenpiteisiin rakennustaiteellisen perinnön suojelemiseksi sen ollessa esimerkiksi huomattavan muutoksen uhkaama.

 

UNESCO:n yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta velvoittaa Suomea myös Helsinki-Malmin lentopaikan ilmailukulttuuriperinnön varjeluun. Helsinki-Malmin lentopaikka on Suomen suurin yleisilmailun keskus, jonka monilukuinen ja tiivis ilmailuyhteisö pitää yllä ja siirtää eteenpäin monelta osin kirjaamatonta perinnetietoa mm. hyvästä ilmailutavasta (engl. "good airmanship") sekä suomalaisen ilmailun ja Helsinki-Malmin lentopaikan historiasta ja kulttuuriperinnöstä.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 22§:n perusteella alueiden käyttötavoitteista päättää valtioneuvosto, kun niillä on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri ja luonnonperintöön ja kun alueen käytön kannalta on kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys.

 
Luonnonsuojelullinen näkökulma

 

Kenttäalueella tavataan useita EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittuja lajeja, jotka on luetteloitu kansainväliseen IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseen listaan, mm. äärimmäisen uhanalainen heinäkurppa (Gallinago media), jonka syyslaskennassa vuonna 2014 tehtiin Suomen ennätys, 10 yksilöä. Jotkut näistä lajeista ovat pesineet kentällä säännöllisesti, mm. isokuovi (Numenius arquata), ruisrääkkä (Crex crex), pensastasku (Saxicola rubetra), pensaskerttu (Sylvia communis) ja pikkulepinkäinen (Lanius collurio).

 

Lentokenttäalueen alustavassa lepakkokartoituksessa kesällä 2015 havaittiin useita lepakkolajeja, esim. pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii), pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) ja kimolepakko (Vespertilio murinus), joille kentän heikosti valaistu avoin niitty tarjoaa erinomaiset metsästysmaat. Mainittuja lajeja on todettu alueella myös kesällä 2016 jatkuneessa tutkimuksessa. Kaikki Suomen lepakot ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukkaa suojelua edellyttävien lajien luettelossa, eikä niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja saa luonnonsuojelulain mukaan heikentää eikä hävittää.

 

Äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen (Salmo trutta trutta) nousupuroksi menestyksellisesti kunnostettu Longinoja on ainoa kenttäalueen valumavesien purkuväylä, johon lentokenttäalueen asuinrakentamista edeltävässä stabilointi- ja paalutustyössä liikkeelle lähtevät saviliejumassat päätyisivät. Longinoja laskee Vantaanjokeen, jossa elää Euroopan merkittävin uhanalaisen vuollejokisimpukan (Unio crassus) esiintymä. Vuollejokisimpukka kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin.

 

Miksei  Malmin kenttää  kannata asuntorakentaa?

 

Helsingin kaupungin Finnish Consulting Group:illa (FCG) 2015 teettämän yleiskaavan taloudellisten vaikutusten arvioinnin mukaan lentokenttäalueen kerrosneliökohtaiset rakentamiskustannukset ovat kaksinkertaiset muuhun Malmin suunnittelualueeseen verrattuna. Helsingin kaupungin maksettavaksi lankeavat rakennusinvestoinnit Malmin lentokentän alueella ovat alustavasti arvioituna noin 450 miljoonaa euroa. Kenttäalueen kalliin rakennettavuuden johdosta on FCG todennut: “Yleiskaavaluonnoksen mukainen kerrosala (1,2 milj. k-m²) ei ole riittävä Malmin lentokentän alueen taloudellisen toteutettavuuden kannalta”.

 

Maaperän pilaantuneisuustutkimus on tilattu Rambollilta valmistuvaksi syyskuussa 2016. Alueella mahdollisesti esiintyvän, kalliimpia rakennusmateriaaleja edellyttävän betonia ja terästä syövyttävän sulfidisaven ja pilaantuneen maa-aineksen määrää ei vielä ole kattavasti kartoitettu. Valmisteilla olevien maaperätutkimusten myötä saattavat FCG:n arvioimat kokonaiskustannukset nousta. Alueelta on jo tähänastisissa tutkimuksissa löytynyt kohonneita pitoisuuksia mm. metalleja, öljyhiilivetyjä, PCB:tä ja PAH-yhdisteitä.
 

Mistä vaihtoehtoista tilaa asuntorakentamiselle?

 

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara totesi Helsingin Sanomissa 28.5.2016: “Vain viisi prosenttia Helsingin maapinta-alasta on rakennusten alla. Toisin sanoen 95 prosenttia on rakentamatta. Jos puistot ja muut vastaavan kaltaiset alueet vähennetään, niin edelleen on rakentamatta 85 prosenttia maapinta-alasta.”

 

Sipooseen kuuluneesta Östersundomista liitettiin valtioneuvoston hyväksynnällä suuri alue Helsinkiin vuonna 2009 nimenomaisesti pääkaupungin asuinrakentamisen tonttivarannoksi. Alueliitosta valmisteltaessa annettiin ymmärtää sen vähentävän painetta Helsinki-Malmin lentopaikan asuntorakentamiseen. Helsingin kaupunkiin kuuluvan Östersundomin alueen pinta-ala on noin 29 km², josta Natura-alueita suojavyöhykkeineen on noin 9 km². Kovaa maata koko Helsingin kaupunkiin kuuluvasta Östersundomin alueesta on noin 25 km².

 

Malmin suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 3,1 km², josta yli puolet on varsinaisen lentokenttäalueen ulkopuolella. Suunnittelualue kattaa kaupungin kokonaispinta-alasta noin 1,6%. Koko Malmin suunnittelualueelle vuoteen 2050 mennessä sijoitettavaksi suunnitellut 25 000 asukasta olisivat 2,9% Helsingin yleiskaavan suunnitteluperusteeksi asetetusta 861 000 asukkaan kokonaismäärästä. Jos Malmin alueelle suunniteltua asukasmäärä ja pinta-alaa suhteutetaan Östersundomin Natura-alueen ulkopuoliseen alueeseen, olisi tälle alueelle mahdollista rakentaa asunnot 417 000 asukkaalle. Helsingin kaupunkiin kuuluvan Östersundomin alueen pinta-ala on noin 29 km², josta Natura-alueita suojavyöhykkeineen on noin 9 km², jolloin rakennuskelpoista aluetta jää noin 23 km²  Kovaa maata koko Helsingin kaupunkiin kuuluvasta Östersundomin alueesta on noin 25 km².

 

Lisäksi pääkaupunkiseudulla on yli miljoona tyhjää neliömetriä tyhjää toimistotilaa, josta osa olisi suoraan muutettavissa pienillä muutoksilla suoraan asuntokäyttöön esim. opiskelija-asunnoiksi (soluasunnoiksi) tai pakolaisten vastaanottokeskuskäyttöön. Osa tästä tyhjästä toimistotilasta ei enää sovellu nykyvaatimusten mukaiseen toimistokäyttöön eikä niiden muuttaminen ole taloudellisesti edes järkevää, jolloin näiden kiinteistöjen osalta mahdollisuudet niiden purkamiselle ja uudisrakentamiselle esimerkiksi asuntokäyttöön tulisi ottaa tarkempaan tutkimukseen. Vastaavia alueita, jossa näin on menetelty, löytyy mm. Pitäjänmäen alueelta, jossa vanhoja teollisuusrakennuksia on korvattu asuntorakentamisella.

 

Henkilökohtainen näkökulma Malmin kentän puolesta

 

Muistan vieläkin kuinka jännitti!

 

Meitä tyttöjä oli silloin alle kolmannes kurssilaisista ja kaikista hyppääjistä niin että varjon pakkausavustusta löytyi. Merkittävintä tietysti on, että laskuvarjokerholla tapasin pojan, joka pari ensimmäistä vuotta oli ystäväni, ystävyys muuttui seurusteluksi ja kaksi viikkoa sitten yhteistä taivalta on kuljettu jo 30 vuotta.

 

Hyppääjäporukka oli tiivis yhteisö ja suurin osa silloin muodostuneista ystävyyssuhteista on kantanut tähän päivään asti. Laskuvarjokerholta on löytynyt kaasomme ja bestmanimme, tyttäremme kummit ja useita nykyisiä perheystäviä sekä ystäviä, jotka tukevat minua kuntavaalikampanjassakin näkyvällä "käden jäljellä".

 

Tyttäristämme nuorempi aloitti myös laskuvarjohyppyharrastuksen, mutta hänen on matkustettava Uttiin hyppäämään sillä enää Malmin kentällä laskuvarjohyppytoimintaa. Tämän toiminnan elvyttämistä Malmilla ainakin, jossain määrin pidän tärkeänä. Sen jälkeen kun 10.8.16aloitettuun LEX MALMI kansalaisaloitteeseen on saatu kerätyksi reilut 50.000 ja aloite on saatu. Eduskunnan käsittelyyn, voidaan Malmin kentän toimintaa ja yritystoimintaa siellä kehittää.

 

Tätä kirjoittaessa, allekirjoitettuja aloitteita oli noin 46 500  ja versiota päivittäessä 25.10 jo lähes 57 000. On ollut huikea mahdollisuus osallistua LEX MALMI -kansalaisaloitteen nimien keräykseen  ja taas kerran tutustua mahtaviin ihmisin jotka kampanjoivat kentällä kanssani. Kiitos Anne Jakonen, Pirjo Olin, Timo Pokela, Janne Viljanen, Janne Wasama ja monet muut!

 

 

Kuva: Jori Samonen / Flickr Creative Commons 

 

 

 

Please reload

Uusimmat kirjoitukseni
Please reload

Arkisto
Please reload

Asiasanat
Please reload